Uutiset

Aukioita on - mistä toimintaa

23.2.2018

Lappeenranta sai tämän vuoden keskustapalkinnon. Hieno juttu. Siitä kiitokset kaupungin luottamus- ja virkamiehille, sekä Cityconille.

Palkinnon myöntäjien mukaan Lappeenranta on onnistunut pitämään kaupunkirakenteensa keskustahakuisena. Tämäkin on hieno juttu. Katsoo asiaa sitten Skinnarilasta (Laserkadulta keskustaan 7 kilometriä), Kanavansuulta ( Tilimäenkadulta keskustaan 8 kilometriä), Voisalmesta (Piiluvankadulta keskustaan 5 kilometriä), Ruoholammelta (Pesäkujalta keskustaan 8 kilometriä) tai Karhuvuoresta (Veistokadulta keskustaan 5 kilometriä), niin keskusta on sentään keskusta.

Olkoonkin, että Lappeenrannan ja Etelä-Karjalan tärkein katu, Valtakatu, on poikki. Eikä toista pääväylääkään, Kauppakatua, pääse ajamaan kuin osan matkaa. Ja Lappeenrannan entisen keskustan ylivoimaisesti tärkeimmät, parhaat ja keskeisimmät kauppapaikat Valta- ja Kauppakadun sekä Valta- ja Kirkkokadun kulmissa ovat tyhjillään.

Mutta onhan keskusta toki kehittynyt. Ydin on siirtynyt Iso-Kristiinaan; eikä siinä ole mitään pahaa. Jossainhan kaupungin keskustan ydin on.

Ihmisten liikkuminenkin on muuttunut keskustassa. Ennen kuljettiin idästä länteen ja lännestä itään. Nyt kuljetaan etelästä pohjoiseen ja pohjoisesta etelään.

Totta on - kuten arvostamani Elävät Kaupunkikeskustat ry:n palkintoraadin sihteeri Pokko Lemminkäinen kirjoitti Etelä-Saimaassa - että Lappeenrannan kaupunkikeskusta on monitasoinen, värikäs, kerroksellinen, matkailullinen ja houkutteleva. Ihan kaikkien sanojen merkitystä en ymmärrä, mutta totuutta tuossa on. Keskusta on muuttunut, ja enimmäkseen paljon paremmaksi.

Kaupungin keskustassa tulee kerroksellisuuden ja kerrostalojen lisäksi olla myös aukioita, toreja.

Niitä Lappeenrannassa on.

Keskustan aukiolla pitää olla tietysti tilaa, mutta sillä pitää olla myös ihmisiä, toimintaa, koettavaa, nähtävää ja kuultavaa.

Nyt meillä on Kauppatori. Se on talvella perin hiljainen. Tyhjä tila.

Meillä on uusi, hieno Marian aukio niin ytimessä kuin voi. Joulun alla oli myyntikojuja, nyt on hiljaista; penkit lumen peitossa, polkuja kulkee, ja joskus ihmisiä. Tyhjä tila.

Marian aukion vieressä Keskuspuisto. Tyhjänä, paitsi kesällä.

Raatihuoneen aukio on pieni. Ja tyhjä.

Me rakennamme kaupungintalon edustalle uutta aukiota useilla miljoonilla euroilla. Työ on kesken, mutta mitä sinne on tulossa, muuta kuin hienot lasiset sisäänkäynnit parkkitasoille? Tuleeko jotain toimintaa? Nyt ihan tyhjä tila.

Sitten meillä on Linnoituksessa Katariinan tori. Siellä on hienoja jääveistoksia. Mutta ei siellä ihmisiä ole.

Onneksi meillä on satamatori. Ennen hiljainen, mutta nyt parina talvena täynnä ihmisiä, touhua, tekemistä. Suuri kiitos kuuluu Kafiinalle - kahvilalle joka on auki myös talvisin. Ja kahvilan viereen tehdylle pienelle jääradalle ja liukumäelle. Jäällä on napakelkka, pieni luistinrata ja väylä Saimaan saaren laavulle. Sataman talvivilkastumisen ansio on enimmäkseen yksityisten ihmisten, yhdistysten, seurojen ja yritysten. On tekemistä, nähtävää, kuultavaa; voi käydä kahvilla. Voi tehdä vaikka mitä. Jopa ihan vain viihtyä.