Uutiset

Ikävät asiat piiloon

19.10.2018

Rehellisyys ja totuus. Siinä journalismin olemus. Jos niitä ei ole, ei ole journalismiakaan. Paitsi tietysti valeuutisia. Demokratian ja lukijoiden kannalta on tavattoman siunauksellista, että Suomessa on laatulehdistö. Sen kertomiin asioihin voi luottaa. Ne ovat rehellisiä, ne ovat totta, ne ovat mielenkiintoisia.

Yhtä olennaista on tietysti avoimuus. Kerrotaan olennaiset asiat. Ne voivat olla neutraaleja, iloisia, surullisia tai ikäviä. Mutta olennaista on, että ei jätetä kertomatta kielteisiäkään totuuksia ja faktoja.

Ilman näitä ei uskottavaa journalismia ole. Ilman näitä ei journalismille ole paikkaa yhteiskunnassa, ei oikeutusta valtiomahdiksi.

On erittäin totta, että suomalainen sanomalehdistö on korkeatasoista, rehellistä, hyvää journalistista tapaa noudattavaa. Hyvää tarkoittavaa, hyvään pyrkivää. Päivästä viikosta, kuukaudesta, vuodesta ja vuosikymmenestä toiseen. Siihen voi luottaa.

Luottamus on siitä omituinen, että se pitää ansaita jatkuvasti. Sitä ei voi pistää pankkiin.

Siksipä kaikki luottamuksen vaarantava on erityisen pahasta. Epäluulon ja epäluottamuksen siemenellä on taipumus säilyä, havahtua, etsiä epäkohtia ja kasvaa; sen voi tappaa vain luottamuksella, eikä se käy hetkessä.

Siksipä on erikoista, että Suomen sanomalehtien kuukausittaisia tietoja lukijamääristä ei enää julkaista.

Miksi?

MediaAuditFinlandin sivuilla oli vielä syyskuussa tutkittua tietoa lukijamääristä. Enää ei ole.

Totta on se, että monella lehdellä lukijamäärät olivat rajussa laskussa, kenties pahimpana Etelä-Saimaa - vuodessa lukijat vähenivät 59 000:sta 37 000:een. Monella muullakin lehdellä kato oli kova; jotkut olivat kuitenkin lisänneet lukijoitaan.

Lukijamäärän mittaaminen on toki vaikeaa ja altis suurellekin virheelle. Mutta MediaAuditFinlandia parempaa mittaajaa ei ole. Ja kun tutkimus toistuu kuukaudesta, vuodesta toiseen samanlaisena, mahdollisuus kohtalaisen oikeaan tulokseen kasvaa.

MediaAuditFinland - aivan karmea nimi muuten suomalaista mediaa mittavalle yritykselle - sanoo olevansa mediavaluutan osaaja, ihan aiheellisesti. Mittaaminen on tärkeää. Ja lukijamäärä on joukkotiedotuksessa ihan olennaista: isot lukijamäärät kertovat lukijoiden luottamuksesta, siitä että tiedotusväline on tehnyt ja tekee asiat oikein, että lukijat arvostavat, ovat uskollisia.

Median tekemisen kannalta tärkeä on, että lukijoiden ohella myös ilmoittajat luottavat: kalliin lehti-ilmoituksen ostaminen vaatii, että ostajan mielestä mediaympäristö, siis lehti, sen jutut, kuvat, taitto, käsitellyt asiat ja käsittelytapa, ovat uskottavat, oikeat. Ja ennenkaikkea: ilmoitus tavoittaa ne kuluttajat, jotka pitääkin.

Ilmoittajan kannalta lukijamäärä on aivan keskeinen mittari. Levikki - virallisesti mitattava sekin - on toki hyvä, mutta kertoo vain tilausten määrän. Lukijoita on enemmän, voi olla paljonkin enemmän. Ja tämä on ilmoittajan, lehden ilmoitustulojen, kannalta keskeinen asia.

Ja jotta ilmoittajat saisivat hyödyn ilmoituskuluilleen, pitää tietenkin tietää, kuinka moni ihminen ilmoituksen voi nähdä. Ei se tietenkään riitä, pitää myös selvittää, kuinka moni sen oikeasti lukee ja kuinka moni tekee ostopäätöksiään ilmoituksen pohjalta, mutta se on jo sitten hivenen vaativampaa.

Siksi sanomalehtien olisi syytä kertoa rehellisesti ja totuudellisesti asiat. Ilmoitusmyynti ei ole journalismia, mutta sanomalehtien oikeutus myös ilmoitusmarkkinoilla perustuu samanlaisiin arvoihin: rehellisyyteen, totuuteen, ja viime kädessä asiakkaan kunnioittamiseen, palvelemiseen ja yhteistyöhön.

Kun asioita ei kerrota rehellisesti, on kylvetty epäluulon siemen.