Lappeenranta on suuri kaupunki. Pinta-alaa on yli 1 700 neliökilometriä.
Lappeenranta on pieni kaupunki. Noin isolla alueella asuu vain vähän yli 70 000 ihmistä.
Kaupungin ydinkeskusta on vanhaa Lappeenrantaa, jo 1600-luvulla perustettua. Keskusta on ollut aika lailla ennallaan 1800-luvun lopulta, keisarinkaavan mukaan. Linnoitus, sataman seutu, Lappeen kirkon ympäristö. Siinä se keskusta suunnilleen, ehkä muutama kadunväli lisää itään, länteen ja etelään.
Lappeenranta on ylpeä keskustan kehittämisestä ja kehittymisestä. Palkintojakin on tullut. Se on hyvä. Paljon täällä on viihtyisää.
Eikä ruuhkaa. Lappeenrannassa on väljää.
Ydinkeskustan kehittämisessä on viime vuosina keskitytty aukioihin. Niistä meillä ei ole pula.
Useampi miljoona laitettiin Marian aukioon. Entinen kaupungin ja maakunnankin ytimistä ytimin kaivettiin auki, maan alle tehtiin pysäköintihalli, sen päälle rakennettiin hienosti kivetty aukio. Autoja on häädetty, ja ehkä häädetään pysyvästi. Rakennustöiden aikana lähtivät myös kaupat. Nyt on autiota, mutta onhan aukio. Puolen tusinaa penkkiä, jokunen ruukussa oleva pienpuu, ja autio aukio.
Kaupungintalon edustalla on aukio. Irvileuat ovat nimenneet sen taivaallisen rauhan aukioksi. Kaupungintalo valmistui 1980-luvun alkuvuosina, aukio autioitui, rapistui ja houkutteli hyvinvointivaltion tuista elantonsa hankkinutta väkeä, työn orjuudesta vapaita. Viime vuonna aukio revittiin auki, laitettiin uudet kiveykset ja uudet sisäänkäynnit alakerran parkkipaikalle. Tänä vuonna töitä jatketaan. Ensi vuonna on valmis, aukio.
Kauppatori on vähän syrjässä ihmisvirroista, sujuvasta autoliikenteestä ja kaikista pankkiautomaateista. Aamuisin siellä on kesällä muutama torimyyjä, ja puolen tusinaa kahvi-vety -kojua, ja ihan oikeaa kahvilakulttuuria. Iltapäiväksi hiljenee, ja illaksi. Enimmäkseen kauppatori on tyhjä aukio.
Satamassa on tori. Satama-aukio. Siellä on kesällä paljon ihmisiä. Kiitos ravintolalaivojen, ravintoloiden, kahviloiden, kahvikojujen, elävän musiikin, Saimaan, veneiden. Nykyisin ihmisiä on myös talvella, ajoittain. Kiitos yrittäjien ja järjestöjen, jotka pitävät kahvilaa auki, jotka jäädyttävät jääradan, jotka tuovat napakelkan ja rakentavat liukumäen. Vielä pari vuotta sitten satamatori oli enimmäkseen autio aukio.
Linnoitusta markkinoidaan elävänä linnoituksena. Ei sitä ihmiset ainakaan tapa, kun ihmisiä ei juuri ole. Jokunen tapahtuma vuodessa. Ja Linnoituksessa on tietenkin aukio, nimeltään Katariinan aukio. Varmaan 350 päivää vuodessa autio.
Ja onhan niitä aukioita Lauritsalassa ja Sammonlahdessakin.
Väljä kaupunkirakenne on toki hyvä, monella tapaa. Väljyyttä on varsinkin maaseudulla. Mutta kaupunkiin kuuluu myös – ja varsinkin – tiivis rakentaminen. Lappeenranta on rakentunut Saimaan rannalle kapeana nauhana. Mittaa itäisestä Laihiasta läntiseen Skinnarilaan on 16 kilometriä. Se on paljon 70 000 ihmisen kaupunkiin - joista iso osa asuu oikeasti maaseudulla.
Lappeenrannastakin tulisi enemmän kaupunki, jos keskustaa tiivistettäisiin. Rakennettaisiin korkeaa. Saataisiin keskustaan asuntoja ja asukkaita, sitä mukaan ehkä kauppoja, kahviloita, palveluita. Ja tekemistä. Tehtäisiin keskusta.
Nyt hienot aukiot ovat autioita, kun ei riitä ihmisiä, eikä tekemistä.
Kaikki uutiset:
Kaukopään tehtaat maailman muutoksessa
Tannisen säätiön historia ilmestyi
Yhteisen hyvän kaatamisesta hyve
Levyt kuolevat ja muistot katoavat
Tarina tuli journalismiin - piru vie
Olin siellä minäkin – hiihdoissa
Näin puhut journalismista lapsille
Lasten juhla - aika karnevaali
Hyvinvointiyhteiskunnan hyvästit
Tmi Rinkisen jutut
Y-tunnus: 2785907-7
Antti Rinkinen
Lahti
antti.rinkinen(at)rinkisenjutut.fi
0400 547 733