Lappeenrantaan – kuten moneen muuhunkin kaupunkiin – suunnitellaan isoa, nykyaikaista, monikäyttöistä rakennusta. Käytännössä laajennettua jäähallia. Hinta on useita kymmeniä miljoonia euroa. Maksajaksi, muiden rahoittajien ohella, kaavaillaan Lappeenrannan kaupunkia.
Mutta ei tämä ole mikään yhden kaupungin hanke. Ei, vaan koko maakunnan.
Jäähalli ja varsinkin nykyaikainen monitoimirakennus on tarkoitettu paljon laajemmalle joukolle kuin pelkät lappeenrantalaiset. Kallis hanke vaatii asiakkaita vähintään koko maakunnan alueelta.
Kun hanketta vetää Lappeenrannan kaupunki, se tarkoittaa, että lappeenrantalaiset ovat maksumiehiä. Taipalsaarelaiset eivät, eivätkä lemiläiset, imatralaiset, savitaipalelaiset, luumäkeläiset.
Jos asut Lappeenrannassa vaikka Ylämaan kaupunginosan Nurmelantiellä, matkaa monitoimihallille on yli 50 kilometriä. Jos olet lappeenrantalainen Korvenkylästä, matkaa on 34 kilometriä.
Jos asut Taipalsaaren kunnassa Saimaanharjulla, matka on 11 kilometriä.
Uudesta hallista saimaanharjulainen ei maksa senttiäkään. Ylämaalainen maksaa. Jos halli maksaa 50 miljoonaa euroa, on se jokaista lappeenrantalaista kohti melkein 700 euroa.
Tällaisissa hankkeissa ei pitäisi rajoittua kuntien rajoihin, usein keinotekoisiin ja usein mielivaltaisiin, ja yhä useammin poistuviin. Saimaanharju on Lappeenrannan taajama siinä kuin Korvenkyläkin, vaikka hallinnollisesti onkin vielä jonkin aikaa itsenäistä Taipalsaaren kuntaa.
On toki selvää, että Taipalsaaren kunta ei aio antaa hankkeelle yhtään euroa. Ja Imatra on aiemmin ilmoittanut, että voivat ottaa ison hallin vastaan, jos joku muu sen maksaa.
Tämä on kovin lyhytnäköistä, itsekästä ajattelua.
Ei eteläkarjalaisuus ole kuntalaisuutta. Ei 130 000 ihmisen ole järkeä tuijottaa hallinnollisia rajoja. Ei pienen kunnan ole järkeä kieltäytyä osallistumasta maakunnallisesti ja alueellisesti tärkeään hankkeeseen sen takia, että se on jonkun kartalla olevan viivan takana. Pienenkin kunnan pitäisi palvella alueellaan asuvia ihmisiä. Jos lähellä järjestetään lakisääteisten pakkojen lisäksi jotain muuta hyvää, siinä pitäisi olla mukana.
Etelä-Karjalassa on tavattoman vähän ihmisiä, ja yksin Lappeenrannassa vielä paljon vähemmän. Yksin Helsingissä on noin viisi kertaa enemmän kuin koko maakunnassa. Siellä on jääkiekkoa ja monia muita tapahtumia – niin urheilua kuin kulttuuriakin – varten Hartwall Arena; suunnitelmia uudelle on. Asukkaita on lähes kymmenen kertaa enemmän kuin Lappeenrannassa ja viisi kertaa enemmän kuin koko Etelä-Karjalassa. Kymmentä tai viittä monitoimihallia sinne ei silti haluta.
Etelä-Karjalan hallille ei pelkkä Lappeenrannan väestö mitenkään riitä asiakkaiksi. Ja tiukkaa tekee, vaikka väkeä olisi koko maakunnan tuplakin.
Ja varsinkaan pelkän jääkiekkoilun varaan ja tarpeisiin ei 40-50 miljoonan hallia pidä missään nimessä edes ajatella; ei edes niin, että jääkiekkoilu olisi pääkäyttäjä. SaiPalla pelejä on vuodessa 30 – jäljelle jää 335 päivää, jolloin ei jääkiekkoa Lappeenrannassa pelata. Niiden muiden päivien varaan pitää moinitoimihallin käyttö rakentaa.
Eikä Hectorin joka toinen vuosi pidettävä jäähyväiskonserttikaan riitä. Tarvitaan paljon, isoja tapahtumia, jotka houkuttelevat maksavia asiakkaita paljon Lappeenrantaa ja Etelä-Karjalan isommalta alueelta. Tässä kilpailu on kovaa: Helsinki ja Tampere vetävät. Miten Lappeenranta tässä kisassa pärjäisi? Kuka järjestäisi tapahtumat, hankkisi vähintään valtakunnalliset, mieluiten kansainväliset esiintyjät, tuottaisi, markkinoisi. Ja osaisi järjestää tuhansien ihmisten tapahtuman?
Joidenkin mielestä SaiPa ansaitsee uuden hallin. Niin varmaan. Mutta epäilen vahvasti, että SaiPalla ei hyvin pienenä yhtiönä ole varaa maksaa keskellä kaupunkia sijaitsevan uuden rakennuksen vuokria. Jääkiekkoilu vaatii pukukoppeja, varastotilaa, toimistoja – paljon muutakin kuin kaukalon 30 kertaa vuodessa. Uuden monitoimirakennuksen vuokrataso täytyy luonnollisesti olla ihan markkinahintaista. Ei oikein ole järkevää, että SaiPan kaikki toiminnot olisivat jossain muualla, ja uudella areenalla olisivat vain pelit.
Varsinkin, kun jääkiekko on laskussa. Yleisö vähenee, tulot laskevat, ja aikaa myöten myös menojen on laskettava.
Jos monitoimihalli Lappeenrantaan rakennetaan, sen täytyy rakentua ihan keskeisesti muun kuin jääkiekkoilun varaan. Ja hyvä olisi, jos muut kunnat olisivat mukana. Ja mieluiten tietysti niin, että kuntien rahaa ei tällaiseen käytettäisi. Hankkeen täytyisi olla niin kiinnostava, että siitä sijoitetulle pääomalle hyvän tuoton. Jäähalli ei sellainen investointi todellakaan ole.
Kaikki uutiset:
Kaukopään tehtaat maailman muutoksessa
Tannisen säätiön historia ilmestyi
Yhteisen hyvän kaatamisesta hyve
Levyt kuolevat ja muistot katoavat
Tarina tuli journalismiin - piru vie
Olin siellä minäkin – hiihdoissa
Näin puhut journalismista lapsille
Lasten juhla - aika karnevaali
Hyvinvointiyhteiskunnan hyvästit
Tmi Rinkisen jutut
Y-tunnus: 2785907-7
Antti Rinkinen
Lahti
antti.rinkinen(at)rinkisenjutut.fi
0400 547 733