Uutiset

Kirotut hirsitalot

Lappeenrannan Lauritsalaan tehtiin kartano 1840-luvulla.

Lappeenrannan Skinnarilaan tehtiin hirsihuvila 1904.

Isoja, komeita rakennuksia. Tulvillaan suomalaista puuseppäosaamista, rakentamisen taitoa. Hienoja yksityiskohtia. Kauneutta. Hyvää hirttä. Tavattoman kauniilla paikoilla, Saimaan rannalla.

Ja nyt ne ovat pelkkiä ongelmia.

Lauritsalan Kartano on myynnissä. Samoin Skinnarilan hovi.

Kartanon päärakennuksessa on pinta-alaa 850 neliötä. Kartanossa on uima-allas, infpunasauna, viini- ja olutkellari. Hissi. Lisäksi 1 300 neliön navetta ja 450 neliön talli, jyväaitta ja maakellari. Tontilla on pinta-alaa 44 200 neliötä. Kokonaisuuden hinta on 540 000 euroa.

Päärakennusta on kunnostettu säännöllisesti. Kuntoa luonnehditaan tyydyttäväksi, mutta ei se mikään romu ole.

Helsingin Töölöstä saa samalla hinnalla Oikotien mukaan 2 huonetta ja keittiön, 67 neliötä.

Kerimäkeläis-pietarilainen hopeaseppä Pekka Silventoinen rakensi huvilan Skinnarilaan. Aikaa myöten se ajautui Lappeenrannan kaupungille, joka lahjoitti sen valtiolle. Rakennus peruskorjattiin perusteellisesti LUT:n käyttöön, lähinnä edustustilaksi. LUT luopui rakennuksen käytöstä 2017 kesällä. Rkaennuksessa on tilaa 345 neliötä: 5 huonetta, keittiö, aula, kodinhoitohuone, wc-tiloja ja kuisti. Saimaan rannalla.

Ja nyt se on myytävänä. Hinta on 1 euro. Velattomana. Saman verran kuin litra Arlan rasvatonta maitoa.

Talo kaipaa taas korjausta, ainakin ulkomaalausta. Sisällä selviää varmaan aika pienillä töillä.

Hienot, suomalaista ja eteläkarjalaista historiaa pursuilevat rakennukset ovat nyt omistajilleen pelkkiä riesoja.

Kartanosta löytyi Sibeliuksen sävellys. Hovissa asusteli Toivo Kuula.

Kartanoon on liittynyt olut- ja virvoitusjuomatehdas, edistyksellistä maanviljelystä, juustoja, peltoja. Teollisuus-, kulttuuri-, ruokahistoriaa. Vaikka mitä.

Hovissa on pyörinyt paljon kulttuurin väkeä, muusikkoja, taiteilijoita. Ja viime vuosikymmeninä akateemisesti koulutettua väkeä.

Ja nyt näille kummallekaan ei kukaan Suomessa keksi mitään järkevää käyttöä. Ei toiminnallisesti eikä taloudellisesti.

Hienoista rakennuksista on tullut kirous.

Eivätkä nämä kaksi ole mitenkään ainutlaatuiset. Etelä-Karjalassa on lukuisia muitakin vanhoja, hienoja hirsirakennuksia, joita kukaan ei halua omistaa. Kuten muuallakin Suomessa.

Ehkä voi sanoa, että olemme kansakuntana viisastuneet. Kun nyt rakennetaan, ei ole tarkoituskaan, että rakennus kestää 180 vuotta kuten Kartano, tai edes 114 vuotta, kuten Hovi. Nyt tiedämme, että minkä tämä sukupolvi rakentaa, sen viimeistään seuraava – ellei jo tämä – purkaa.